Ensimmäisen maailman ongelmat - tilanne kaksi kuukautta myöhemmin

Tämän vuoden kesälomani on loppusuoralla ja paluu töihin edessä maanantaina. Vajaa kaksi kuukautta sitten kirjoitin kesäloman lähtökohdista. Tiivistettynä tilanne oli se, että iPhonen jatkuva räpläys, Facebookin/Twitterin tarkastus parin minuutin välein ja Drop7:n taukoamaton pelaaminen alkoi kyllästyttää. Tilanteen kärjistyessä kesää kohti tavoitteeni oli jättää älypuhelin kotiin ja irroittautua kokonaan niin sosiaalisesta mediasta kuin peleistä.

Kuten aikaisemminkin kirjoitin, läppäri lähti kaikesta uhoamisesta huolimatta mukaan lomalle. Muutenkin tulos oli loppujen lopuksi vanha kunnon kompromissi. Alla kesäkokeilun onnistumiset, epäonnistumiset ja havainnot.

Onnistumiset

1. Mukana ollutta läppäriä käytettiin lähinnä puhelimen lataamiseen. Vaikka kiusaus oli suuri käydä Twitterissä "ihan vähän vaan", akun rajallinen määrä ja netin hitaus vesittivät nämäkin yritykset
2. Älypuhelinkin lähti loppujen lopuksi mukaan (onneksi, sillä 3330:n laturia ei ollut missään). Kuitenkin, jälleen koska 3G-yhteyttä ei ollut saatavilla, puhelinta käytettiin pääasiassa sen alkuperäiseen tarkoitukseen, puhumiseen.
3. Perustuen kohtiin 1 ja 2, ainakin välillä tuli aito irrautumisen tunne ja paljon kaivattu oma tila löytyi. Radio Suomea tuli kuunneltua yötä päivää, mökki maalattua ja kirjat luettua.
4. Älypuhelimen SportsTracker oli kultaakin kalliimpi sovellus yöllisellä melontareissulla.
5. Drop7 pysyi suljettuna koko reissun ajan.

Epäonnistumiset

1. Jos läppäri on mukana pääasiassa puhelimen latausta varten, kannattaako sitä oikeasti raahata puolen Suomen läpi?
2. "Puhelinta käytettiin pääasiassa sen alkuperäiseen tarkoitukseen" ... ei kuitenkaan ainoastaan siihen. Kaikesta uhosta ja pätkivästä nettiliittymästä huolimatta, niin Facebook kuin Twitter olivat kumpikin tarkastettavissa päivittäin. Kuitenkin tarkastus kerran päivässä kymmenen minuutin ajan ei antanut muuta kuin tutun informaatiotsunamin tunteen. Kumpaankin palveluun tulleen tiedon määrän sulattamiseen olisi vaadittu aikaa reilusti enemmän. Oli helpompi sulkea palvelut.
3. Työsähköpostit jatkoivat heikosta nettiyhteydestä huolimatta puhelimeen tuloa. Omaa tyhmyyttä jättää automaattinen päivitys päälle.

Havainnot

Mitäs sitten? Tarkoitus oli kuukauden ajan rakentaa omaa tilaa ja palata lomilta valaistuneena ja akut latautuneena. Tätä taustaa vasten kokeilu (jos tätä voi nyt kokeiluksi kutsua) oli jonkinasteinen onnistuminen. Tarkoituksena oli hakea täydellistä irtautumiseta ja se toki jäi tekemättä. Toisaalta oma tila tuntui löytyvän siitä huolimatta. Jos edessä on tyyni järvimaisema ja ympärillä täysi hiljaisuus, ei puhelimeen tai läppäriin tarttuminen ole ensimmäisenä mielessä. On mukavampi tarttua kirjaan tai pohtia mennyttä kevättä ja tulevaa syksyä. Toki mökin sähköttömyys on sen puoleen siunaus, että se pakottaa miettimään mitä tehdä rajallisella määrällä puhelimen akkua. Perheellisenä olisi suotavaa, että kännykän akku ei lopu sillä hetkellä, kun lapsille sattuisi jotain. 

Ns. kompromissi-irtautuminen oli loppujen lopuksi yllättävän helppo tehdä, ehkäpä nimenomaan olosuhteiden pakottamana. Ehkä tärkeintä koko prosessissa oli tajuta, että informaation virrasta voi ja saa päästää irti. Siihen on kuitenkin yllättävän helppo palata tauonkin jälkeen. Vaikka tuo virta tuntuu pyörittävän samaa vettä kuukaudesta toiseen, jotenkin kaikki mitä se tarjoaa tuntuu paljon tuoreemmalta. Informaatiovirtaan takaisin hyppääminen tuo tunteen myös arjesta loman jälkeen. Ja arkikin on itse asiassa aika mukavaa.

Joka tapauksessa kesän mittaan tunnuttiin ainakin radion perusteella puhuttavan paljon Espanjan taloudellisesta tilanteesta. Mistä tulikin sitten eräs blogi-idea mieleen...

P.S. Arki on siis alkamassa ja blogi palailee noin viikottaiseen päivitystahtiin.

P.P.S. Lomalta paluushokki; 99% on muuttunut 99U:ksi. Nyt tuntuu oikeasti siltä, että on ollut kauan poissa...