"Niin voi tapahtua ja piste"

Aloitetaan tämä postaus muutamalla huomautuksella:

1) En tiedä tämän uutisen kaikkia puolia, ainoastaan sen mitä olen lukenut Hesarista
2) Kohta alkava postaus ei liity suoraan ko. yritykseen, vastaavia tapauksia on tapahtunut muissakin yrityksissä
3) Käytän kyseisen yrityksen palveluita tasaisin väliajoin ja olen aina ollut tyytyväinen

Kaikesta huolimatta, niin kuin Kekkonen toteaisi, saatanan tunarit. Haluan huutaa ja raivota sillä typeryydelle, mikä yrityksessä on vallalla.

Mitä yrityksessä on mietitty, kun on päätetty aloittaa työntekijöiden muilutukset? Ehkä olen vain yksinkertainen, mutta mitä tuolla kohtelulla voidaan voittaa? Oletetaan, että työntekijä on vuotanut jotain julkisuuteen (siis oletetaan). Eikö tuossa tapauksessa voida olettaa hänellä olevan jo kopiot kaikesta tiedosta, mitä työkoneella on? Jos jotain on vuodettu, eikö oikea taho tätä asiaa hoitamaan olisi poliisi? Miksi irtisanomisen toimintamalli pitää kopioida mafiaelokuvista? Onko siinä jotain ihailtavaa? Olisiko mahdollisesti voinut olla joku hieman parempi tapa hoitaa asia? Tapa, jolla olisi ollut täysin samat lopputulokset, mutta joka ei olisi noussut otsikoihin. Tapa, josta ei itäisi pelon ilmapiiriä yritykseen. Tapa, joka kunnioittaisi ihmisoikeuksia.

Mietitään hieman tätä aamua kyseisen yrityksen toimistolla. Aurinko nousee ja kellokortit viuhuvat. Työntekijät tapaavat kahviautomaatilla hieman naureskellen ja asialle päätään puistellen. Asia yritetään unohtaa ja pyyhkäistä se maton alle.

"Eihän tämä koske meitä, se oli se toinen".

Väki palaa töidensä ääreen, Excel aukeaa ja ruokatunnin odotus alkaa. Samalla kuitenkin kaikkien työhön on tullut pelko. Epävarmuus tunkeutuu pikkuhiljaa paidan alle.

"Uskallanko spämmätä työkaverilleni kuinka nihkeä päivä on tulossa?"
"Seurataanko meidän netin käyttöä tai meilejä?"

Kuinka moni työntekijä pelkää tästä lähtien firman sisäistä poliisia? Epävarmuus näkyy siinä, että moni eksyy työnsä ohessa Oikotielle ja Monsteriin. Ehkä siellä olisi jotain muuta tarjolla? Riskejä ei oteta, koska pelätään. Kun riskejä ei oteta, kukaan ei edes ehdota uusia toimintamalleja. Miten käy kehitykselle? Ai niin, kyseessä on monopoli joten kuka välittää kehityksestä.

Joku työntekijöistä löytää uusia töitä ja irtisanoutuu. Yritys alkaa etsimään työntekijälle sijaista. Yritys maksaa itsensä kipeäksi, jotta saa ilmoituksen sunnuntain Hesariin. Hakevatko parhaat kandidaatit yritykseen, jossa on sisäinen poliisi valvomassa työntekijöitä? Hakevatko parhaat kandidaatit yritykseen, jonka nykyisetkään työntekijät eivät ole sitoutuneita? Lykkyä tykö vaan.

P.S. Jos yrityksessä on oma turvallisuusosasto, olettaisi sieltä löytyvän myös viestintäosaston, joka ei päästä turvallisuuspäällikköä julkisuuteen naureskelemaan asialle.

P.P.S. Miksi ihmeessä missään yrityksessä on turvallisuusosasto sisäisenä poliisina? Mitä jo osaston olemassaolo kertoo yrityksestä?

P.P.P.S. Näköjään yritys on antanut jo vastineen. Vastine tekee toteutetusta toimintatavasta vain vastenmielisemmän. Jos työntekijälle ei enää löydy tekemistä, miksi käyttää sisäistä poliisia (haluaisin sanoa sisäistä Stasi, mutta en sano)?